lauantai 19. huhtikuuta 2014

Koiratarhalla pt. 1

Onnentyttö.

Partasuu pääsee onneksi jo ensi viikolla omaan kotiin.
Sisko ja veli.
Tämäkin pikkuinen muuttaa kohta omaan kotiin.
Pieni rääpäle ihan jäykkänä ja ihmeissään.
Pieni kieli lipoo onnessaan..
Nyt tuli niin paras paikka päiväunille.

Yhdeksän kuukauden ikäinen Noa on mitä ihastuttavin olento, mutta edelleen vain odottaa omaa kotia.
Karhunpentua ujostuttaa.
Voiko enää katseella enempää pyytää?
Nadja muuttaa omaan kotiin Saksaan.
Lydian kaikki siskot ja veljet saivat kodit pentuina, mutta kukaan ei halunnut tätä tyttöä ja se jäi tarhalle kasvamaan isoksi. Lydia on vähän yli vuoden ikäinen, ja toivoo omaa ihmistä yli kaiken.
Lempeä ja rauhallinen Lisa paistattelee auringossa. Lisalla saattaa arviolta olla jo kymmenen vuotta ikää, ja ystävällisen ja kiltin rouvan kuuluisi jo päästä viettämään vanhoja päiviään kotioloihin.
Rapsutusrivi.
Yksi unessa etujalat jäykkänä. Miten hyvä olo pikku kaverilla onkaan.

Pikku tyttö Senja.
Vähän yli vuosi sitten tarhalle tuli riutuneen näköinen koira, jota ei vanhoista kuvista enää tunnistaisikaan. 3-vuotias Njura vietiin pienelle kävelylle ja se sai edes hetkeksi jättää tarhan taaksensa. 
Niin se vain on, että aika rientää ja tämänkin tyttö on asunut tarhalla jo vuosia. Arviolta 5-vuotias Dusja on loputtoman iloinen ihmisseurasta eikä voi kuin toivoa, että joku kaunis päivä sitäkin kohtaisi suuri onni ja oma koti löytyisi.
Voi ei.
Tarha kasvuympäristönä vähäisine ihmiskontakteineen ei tee hyvää ujoille pennuille, ja Iivari-rukasta onkin kasvanut arka poika. Ikää sillä ei ole vielä vuottakaan, joten nyt olisi sille vielä lottovoitto päästä omaan kotiin reipastumaan.
Unnaa kiinnostaa kovasti tulla tutustumaan, mutta välillä ujous vie voiton ja täytyy tyytyä tarkkailemaan kauempaa.
Lisa nauttii <3

Kummikoira Taneli, joka alussa oli vielä arka poika, tulee jo kohtalaisen reippaasti tervehtimään meitä.
Ja vieläkin lähemmäs..
Miten hieno poika.
Osa koirista elää kopeissa ketjuun kytkettyinä. Joskus ne saavat kodin tai siirretään aitaukseen, mutta aina tulee joku tilalle ne korvaamaan..
Ihana, liikuttava, suloinen tyttö. Skazka. Ja pikkuinenkin kaiken lisäksi, missä oma koti?
Kodittomia aitauksissaan.
Likka loukkaantui pentuna ja sen lantio murtui, mutta aika on parantanut haavat ja tyttö juoksee jo iloisena meitä vastaan.
Pienet pallerot!!
Pikku pentuset antaa kaikkensa.
Pikku-äiti persialaisella matolla aurinkoa ottamassa.

2 kommenttia:

  1. Voih... Ottaisin niin mielelläni kaikki heidät - sylittäisin, suukottaisin, juoksuttaisin, namittaisin ja hyville tavoille opettaisin :) Urheat ihanat karvaturrit <3

    VastaaPoista
  2. Hei, kysyisin näistä sisko ja veli -kuvan pennuista (+ Onnentyttö). Näyttävät shiboilta, ovatko? Mistä ovat tulleet tarhalle ja ovatko vielä vailla kotia? :)

    VastaaPoista